Vuosia jatkunut oluen myynnin lasku heijastuu maatalouteen asti

Oluen kotimaanmyynti on laskenut monta vuotta peräkkäin. Muuttunut toimintaympäristö ajaa panimoteollisuuden ahtaalle ja vaikutus näkyy maataloudessa asti. Kotimaista tuotantoa ei voi enää rasittaa veronkorotuksin.

Oluen tilastoitu myynti kotimaassa on laskenut vuodesta 2013 lähtien ja samaan aikaan Luken tilastojen mukaan mallasohran viljelyalasta on poistunut yli 30 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana oluen myynnistä on lähtenyt pois 60 miljoonaa litraa. Koronapandemia ravintolarajoituksineen on vähentänyt erityisesti oluen anniskelumyyntiä. Oluen myynti ravintoloissa on ollut viimeiset kaksi vuotta ennätysalhaisella tasolla.

Toimintaympäristö on ollut haasteellinen koronan vuoksi viimeiset kaksi vuotta ja nyt tilanne on entistä vaikeampi. Ukrainan sota aiheuttaa markkinoihin turbulenssia ja vaikuttaa yritysten toimintakykyyn.

”Hallituksella on nyt vastuu pitää kotimainen kulutus käynnissä. Panimoala on kärsinyt viime vuosina jatkuvista veronkorotuksista, eikä yksi ala voi kantaa enempää verotaakkaa. Viime vuoden heikko ohrasato, pakkausmateriaalien saatavuusongelmat sekä maailmanlaajuinen energiakriisi ajavat teollisuuden ahtaalle”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Oluen valmistuksella on merkittävä työllistävä vaikutus myös maanviljelyyn. EY:n Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitolle vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan panimoala työllistää yli 800 henkilöä maataloudessa. Pari vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa työllistävä vaikutus oli vielä yli 1 000 henkilöä.

”Oluen arvoketju luo työtä ja taloudellista hyötyä pellolta pöytään. Kotimaassa valmistettuja tuotteita, kuten olutta, ei tulisi verottaa ankarammin kuin tuontituotteita kuten viiniä. Alkoholiverotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja kaikkia juomia tulee verottaa samassa suhteessa niiden alkoholipitoisuuteen nähden”, Loikkanen toteaa.

Suomen olutvero on edelleen EU:n korkein ja lähes kolminkertainen Viroon verrattuna sekä lähes viisinkertainen Latviaan verrattuna. Suomen olutvero 5,0-tilavuusprosenttisella oluella on 1,90 euroa litraa kohti. Viron olutvero on vastaavasti 0,64 euroa ja Latvian 0,41 euroa litraa kohti. Saksaan nähden Suomen olutvero on jo lähes 20-kertainen. Oluen verkko-ostot ulkomailta ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Alkoholijuomaveroa korotettiin viimeksi vuonna 2021. Viimeisen viiden vuoden aikana veroa on korotettu kolme kertaa. Veronkorotusten tarkoituksena on ollut valtion verotulojen lisääminen. Vuosina 2018 ja 2019, kun alkoholiveroa on korotettu, alkoholiverosta saatavat tuotot eivät kuitenkaan ole kasvaneet siinä määrin kuin ennakkoon on budjetoitu. Vuoden 2019 veronkorotuksen jälkeen valtio sai alkoholiverotuottoja 1,48 miljardia euroa, vaikka talousarvioesityksessä tavoite oli 1,52 miljardia euroa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Tuula Loikkanen, p. 040 922 0750, tuula.loikkanen@panimoliitto.fi

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen elinkeinon edunvalvoja. Liitto edustaa yhtä maamme vanhimmista teollisuudenaloista. Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, MBH Breweries Oy, Momentin Group Oy, Olvi Oyj, Red Bull Finland Oy ja Oy Sinebrychoff Ab.