Alkoholivero
Suomalaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimintaympäristöön ovat vaikuttaneet viimeisien vuosien aikana suuresti julkisen vallan tekemät veroratkaisut.
Alkoholijuomien valmisteveroja korotettiin viimeksi vuoden 2021 alussa yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korotus oli noin 5 prosenttia, mutta huomattavasti suurempi korotus koski matala-alkoholisia tuotteita.
Suomen alkoholivero onkin huomattavasti korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Euroopan unioni on säätänyt alkoholijuomien minimiverotasosta. Suomessa olutvero on kuitenkin yli 20-kertainen EU:n päättämään minimiveroon nähden, joten alkoholiverotusta voi pitää EU:n yhteismarkkinoiden hengen vastaisena.
Euroopan Unionin perustamissopimuksen artikla 93 edellyttää valmisteverojen harmonisointia kuluttajien tasavertaisten oikeuksien ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan takaamiseksi.
Suomen olutvero on EU:n korkein – veronlaskun jälkeenkin
Alkoholiveron korotus kasvattaa oluen matkustajatuontia
Alkoholiverotusta kevennettiin ja matkustajatuonnin rajoituksia helpotettiin vuonna 2004 Viron liittyessä Euroopan Unionin jäseneksi. Kuitenkin jo vuoden 2008 alussa alkoholiveroja taas korotettiin. Seuraavat korotukset tehtiin 2009 (2 korotusta), 2012, 2014, 2018, 2019 ja 2021.
Alkoholiverotuksessa tapahtuneet muutokset näkyvätkin varsin hyvin nimenomaan oluen tuonnissa. Kolme veronkorotusta Virossa vuonna 2017 vähensivät oluen tuontia, kun taas alkoholiveron korotus Suomessa vuosien 2018 ja 2019 alussa sekä Viron tekemä veronkevennys kesällä 2019 käänsivät oluen tuonnin nousuun. Virosta haetaan erityisesti olutta, jonka määrä alkoholituonnista on lähes puolet.