Alkoholiveron korotus kurittaisi työllisyyttä ja kasvattaisi maahantuontia
10.05.2019
Jos Suomessa halutaan säilyttää kotimainen ja elinvoimainen panimoteollisuus, sen menestystä on tuettava maltillisella veropolitiikalla. Alkaneissa hallitusneuvotteluissa onkin veronkorotusten sijaan keskityttävä alan työpaikkojen turvaamiseen ja työllisyyden kohentamiseen.
Useat puolueet, myös hallitusohjelmasta neuvottelevat Sdp ja Keskusta, ilmoittivat ennen eduskuntavaaleja kannattavansa alkoholiveron nostoa. Jos veroa nostetaan, se kiihdyttäisi erittäin todennäköisesti matkustajatuontia kevyemmän verotuksen maista, kuten Virosta ja Latviasta. Virossa hallituspuolueet ovat kirjanneet hallitussopimukseensa valmiste- ja arvonlisäverojen alennuksia alkoholijuomille.
-Tämä on muistettava, kun juuri alkaneissa hallitusneuvotteluissa päätetään verolinjauksista. Jos hintaero Suomen ja Viron välillä kasvaisi edelleen, kotimaanmyynnistä saatavat verotulot jäävät Suomessa saamatta, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.
Suomi verottaa olutta poikkeuksellisen rankasti
Suomessa olutvero on EU:n korkein; yli kaksinkertainen Viroon ja lähes 20-kertainen Saksaan verrattuna. Useissa EU-maissa alkoholijuomien valmistus ja tuotanto on osa teollisuus- ja maatalouspolitiikkaa. Kotimaista maataloutta ja tuotanto halutaan verotuksellisesti suosia.
-Tämän toivoisi toteutuvan Suomessakin, sillä panimotuotteiden valmistukseen liittyy pitkä arvoketju kuluttajille asti. Lisäksi kotimainen panimoteollisuus on merkittävä työllistäjä Suomessa. Panimot työllistävät suoraan noin 1 700 henkilöä ja välillisesti esimerkiksi ravintoloissa, kuljetusalalla ja maataloudessa noin 23 000 henkilöä, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.
Verotus ohjaa heikosti mietoihin ja sokerittomiin juomiin
Alkoholiverotuksen epäkohta on, ettei se ohjaa kulutusta väkevistä juomista mietoihin juomiin. Ohjaavuuden epäkohta koskee lisäksi virvoitusjuomien verotusta. Erityisen hämmentävää on, että virvoitusjuomavero ulottuu myös sokerittomiin kivennäis- ja lähdevesiin.
-Virvoitusjuomavero on fiskaalinen vero, joka kapea-alaisuutensa vuoksi on ohjausvaikutuksiltaan huono. Vero ei myöskään ole kilpailuneutraali eikä sitä voi perustella terveysargumenteilla, sillä vain noin viisi prosenttia suomalaisten nauttimasta sokerista tulee virvoitusjuomista, Pakarinen sanoo.
