Historia

Hedelmävirvoitusjuomia ilman hiilihappoa myytiin Ranskassa jo 1600-luvulla. Myyjät kulkivat pitkin katuja selässään hanalla varustettu tynnyri, jossa oli valmiiksi sekoitettua sitruunajuomaa. Myyjät perustivat oman ammattiliitonkin: Companie des Limonadiers.

Ensimmäinen varsinainen kivennäisvesi- ja virvoitusjuomatehdas perustettiin Suomessa 1836, mutta varsinaisen läpimurtonsa virvoitusjuomat tekivät maassamme 1860-luvulla. Tuolloin nämä juomat ilmestyivät myös Helsingin katukuvaan. Esplanadille pystytettiin ensimmäiset kioskit, jotka vähitellen liittyivät osaksi tavallista kaupunkikuvaa. Kioskit tekivät virvoitusjuomista kansanjuoman 1860- ja 70-luvuilla.

1880-luvulla raittiuspiirit pitivät limonadia liittolaisenaan ja toivoivat sen syrjäyttävän totin, boolin ja oluen. Jo ennen vuosisadan vaihdetta suomalaiset saivat maistaa myös vadelman-, appelsiinin- ja omenanmakuisia virvoitusjuomia.

Niin virvoitusjuomien kuin kivennäisvesienkin menekki kasvoi 1890-luvulla sellaista vauhtia, että maassa oli vuosisadan vaihteessa 93 tehdasta. Vuonna 1909 ”tehtaita” oli jo 174. Tällöin teollisuustilastoista poistettiin käsityölaitokset, jolloin jäljelle jäi 43 oikeaa tehdasta. Vuonna 1919 tuli voimaan kieltolaki, ja 1920-luvun loppu oli yhtä nousukautta virvoitusjuomateollisuudelle. Mutta kun lamakausi alkoi, moni alan yrittäjistä joutui lopettamaan tuotannon.

Sotien aikana myyntiennätys

II maailmansodan vuodet olivat virvoitusjuomatehtaille tuotannon ja jakelun kannalta ongelmallisia, mutta varsinaista myyntitoimintaa ne eivät näivettäneet, pikemminkin päinvastoin. Kun oluttuotantoa oli rajoitettu ja mm. kahvista ja teestä pulaa, virvoitusjuomakaupassa saavutettiin uusia ennätyksiä.

Vastatuulet alkoivat tuivertaa virvoitusjuomakaupassa vasta sotien jälkeen. Verotusasioissa juomia kohdeltiin ylellisyystavaroina, mutta silti niiden katsottiin kuuluvan hintasäännöstelyn piiriin muiden päivittäiselintarvikkeiden tavoin.

Loppukesällä 1946 Suomen kauppoihin ilmestyi uusi ja outoa juoma – kola. Sodan päätyttyä Euroopassa Yhdysvaltojen joukot jättivät vanhalle mantereelle valtavat määrät tavaraa. Suomen kansanhuoltoviranomaiset tekivät hankintamatkoja jenkkien ylijäämävarastoihin. Eräässä tapauksessa myyjät asettivat kauppojen onnistumisen ehdoksi suuren kolasiirappierän sisällyttämisen ostoksiin. Suomalaisvirkamiehet suostuivat vaatimukseen, ja näin maahamme rahdattiin miljoona kiloa kolasiirappia.

Virvoitusjuomien kotimaisille valmistajille tarjoutui makea mahdollisuus uutuusjuoman valmistamiseen. Ainakin 85 suomalaista virvoitusjuomavalmistajaa osti Kansanhuoltoministeriöltä siirappia ja alkoi valmistaa suomalaisille aiemmin tuntematonta kolajuomaa.

Raaka-aineet ja valmistus

Virvoitusjuomia valmistetaan sekoittamalla puhdistettuun veteen hedelmistä puristettu mehutiiviste, aromit, sokeri tai muu makeutusaine ja tarkkaan kontrolloidut lisäaineet. Juoma hiilihapotetaan ja pullotetaan.

Virvoitusjuomien virkistävyyden määrää oikea sokerin ja hiilihapon suhde. Juomien hedelmäinen maku saadaan hedelmämehuista ja -aromeista. Hedelmämehun ansiosta juoman maku tulee sopivan täyteläiseksi. Makua täydentävät aromit ovat yleensä hedelmistä, marjoista tai kasviksista eristettyjä aineita, joita sekoitetaan sopivissa suhteissa toisiinsa.