Panimoliiton lausunto jätelaista

16.02.2022

Panimoliiton mukaan direktiivin tavoite on erinomainen, mutta valmistelu on tehty nopeasti ja osin vanhaan tietoon pohjautuen. Direktiivin vaikuttavuuden arviointi on tehty puutteellisesti.

Positiivista valmistelussa on, että uuden kustannusvastuun valmistelu liittyen kuntien jätehuoltoon ja siivoustoimiin on tehty vuoropuhelussa toimijoiden kanssa, mutta sekin vain koska olennainen tietopohja on puutteellinen. On erityisen tärkeää, että uudet toimialaan kohdistuvat kustannukset perustuvat tutkittuun tietoon.

Luku 2 (SUP-direktiivin tavoitteet ja pääasiallinen sisältö)

Panimoliitto kannattaa etäkaupalle esitettyjä tiukennuksia vapaamatkustajien estämiseksi. Etäkauppaa harjoittavat ulkomaiset yritykset on saatava huolehtimaan lakisääteisestä tuottajavastuustaan. Näin voidaan varmistaa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset Suomessa.

Panimoliitto kannattaa myös tuottajavastuun miljoonan euron liikevaihtorajan poistoa.

Luku 3 (Nykytila ja sen arviointi)

Pienten toimijoiden osalta hallituksen esityksessä mainitaan mahdollisuus kevennettyihin rekisteröinti- ja raportointivelvollisuuksiin niihin kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan käy ilmi, miten nämä menettelyt poikkeaisivat suurempien toimijoiden vastaavista velvoitteista. Panimoliiton mukaan tuottajavastuun raportoinnin vähimmäisvaatimusten tulisi kuitenkin olla samat kaikille toimijoille yrityksen koosta riippumatta velvoitteiden toteutumisen kannalta asianmukaisen tiedon keräämiseksi.

Luku 4 (Ehdotukset ja niiden vaikutukset)

Luvussa 4 todetaan, että ”Tuottajat siirtävät niille tuottajavastuusta aiheutuvat kustannukset tuotteiden hintoihin ja kyseiset kustannukset tulevat lopulta aina kuluttajien maksettaviksi. Tuottajien kustannukset siirtyvät pakkauksien ja tuotteiden hintoihin, joten käytännössä tuotteiden kuluttaja maksaa viimekädessä tuottajavastuusta aiheutuneet kustannukset.”  Tuotteiden hinnoitteluun vaikuttaa moni eri tekijä, minkä vuoksi kustannusten täysimääräinen siirtäminen hintoihin ei ole suoraviivaista ja siksi on oletettavaa, että osan laskusta joutuu maksamaan yritys ja näin ollen heidän kilpailukykynsä tulee heikkenemään.

Luvussa 4 todetaan kertakäyttöisiin muovituotteisiin kuuluvien juomapakkausten tuotevaatimusten osalta, että vaatimus pulloissa kiinni pysyvistä korkeista ei vaikuta tuovan ongelmaa. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty vielä käytännössä testaamaan missään, joten oikeaa tietoa asiasta ei ole.  Prototyypeillä tehdyissä testeissä korkin lieka on aiheuttanut tukoksia. Asiantuntijoiden mukaan tukosten riski kasvaa sitä mukaa, mitä pidempi lieka korkissa on ja odotettavissa on, että kiinni pysyvät korkit tulevat aiheuttamaan lisäkustannuksia myös järjestelmiin.

Vaatimukset kierrätysmuovin osuudesta muovipulloissa vaativat täsmennyksiä. Tavoitteet ovat valtakunnallisia, joten jo kokonaismäärän laskenta itsessään on haasteellista. Lisäksi saattaa syntyä ongelma vapaamatkustuksesta. Jos muutama suuri yritys käyttää kierrätysmuovia yli tavoitteen, se saattaa riittää kokonaistavoitteen saavuttamiseen. Tällöin muiden yritysten ei tarvitsisi käyttää kierrätysmuovia lainkaan.

Luku 5 (Muut toteuttamisvaihtoehdot)

Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan, että Ruotsissa on osana SUP-direktiivin täytäntöönpanoa tehty lakimuutos, jolla kuluttaja voi saada roskaamisesta 800 euron suuruisen sakon. Panimoliitto kannattaa vastaavan lakimuutoksen tekemistä Suomessa. Paras keino roskaamisen vähentämiseksi on suoraan roskaajaan kohdistuva sanktio, eikä rangaista yritystä.

Loikkanen Tuula
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry