Alkoholiveron korotus syventää ravintola-alan ahdinkoa

6.10.2020

Panimoliitto pitää hallituksen esittämiä panimotuotteisiin, erityisesti matala-alkoholisiin tuotteisiin, kohdistuvia alkoholiveron korotuksia kohtuuttomina. Suomi on kireän alkoholiverotuksen maa ja EU-maiden ankarin oluen verottaja jo nyt ilman uusia korotuksiakin. Veronkorotukset johtavat koko panimoteollisuuden arvoketjun työllistämiskyvyn heikentymiseen.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt hallituksen lakiesitykseen, joka nostaa alkoholiveroa ensi vuoden alusta.

-Olisimme toivoneet, että veronkorotus olisi siirretty tuleville vuosille ja näin tuettu pahasti kärsivää ravintola-alaa sekä turvattu panimoteollisuuden suoraan ja välillisesti luomia tuhansia työpaikkoja, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus olisi noin 5 prosenttia. Oluen valmisteveroa korotettaisiin 4,2 prosenttia, mietojen käymisteitse valmistettujen juomien, kuten siiderin, valmisteveroa 3,7 prosenttia, viinin valmisteveroa 6,0 prosenttia, välituotteiden valmisteveroa keskimäärin 4,6 prosenttia ja etyylialkoholi-veroluokan valmisteveroa 3,2 prosenttia.

-Viinin veronkorotus näyttää olevan lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Alkoholiverotus on kokonaisuudessaan jo Suomessa hyvin tiukkaa, mutta tällä veronkorotusten kohdistamisella pystytään edes vähän tukemaan Suomessa työllistävien yritysten toimintaa, Loikkanen sanoo.

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin runsas 2 prosenttia.

Hallitus haluaa nostaa eniten vähiten alkoholia sisältävien juomien veroa

Hallitus esittää alkoholi- ja alkoholijuomaverolakiiin muutosta, jonka mukaan vähän alkoholia (alle 2,8 tilavuusprosenttiset tuotteet) sisältävän oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia.

-Suomessa alkoholin, kuten oluen kireää verotusta, on aina perusteltu terveysnäkökulmilla. Hallituksen linja kulkeekin nyt täysin eri suuntaan, Loikkanen kummastelee.

Valtion tärkeimpänä alkoholipoliittisena tavoitteena on ollut alkoholihaittojen vähentäminen. Tätä tavoitetta tukee myös matala-alkoholisten juominen suosiminen. Panimoteollisuus ja muut alan toimijat ovat jo vuosia kehittäneet matala-alkoholisia tuotteita valtion tavoitetta, ja myynti on kasvanut huomattavasti viime vuosina.

-Kuluttajat arvostavat matala-alkoholillisia ja alkoholittomia juomia yhä enemmän. Tällaisella veropolitiikalla ei tueta viime vuosina vahvistunutta, terveyttä edistävää trendiä, toimitusjohtaja Tuula Loikkanen painottaa.