Alkoholialan sääntely
Suomessa alkoholipolitiikkaa lähestytään perinteisesti haittojen näkökulmasta. Tämä on tärkeä osa keskustelua, mutta ei voi olla ainoa lähtökohta sääntelylle.
Juomateollisuudella on merkittävä rooli suomalaisessa elinkeinoelämässä – se työllistää, luo arvoa alkutuotannosta vientiin, kehittää ravintola- ja ruokakulttuuria, edistää matkailua ja tuo uusia innovaatioita markkinoille. Näitä näkökulmia ei voi sivuuttaa, kun alkoholilainsäädäntöä kehitetään.
Keskustelu siitä, missä ja minkä vahvuista alkoholia saa myydä, tarvitseeko anniskelualue aidan vai köyden, tai saako oluen kantaa itse pöytään, on liian kapea-alaista.
Sääntelyn tulisi perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, jossa huomioidaan myös elinkeinon toimintaedellytykset ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky.
Alkoholipolitiikan tulee tukea vastuullista kulutusta, mutta samalla mahdollistaa suomalaisen juomateollisuuden pitkäjänteisen kehittämisen – kulttuurin kehittymisestä puhumattakaan.
Suomessa alkoholijuomien verotus on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kotimainen olut- ja valmisjuomateollisuus on ollut vuosia epätasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi suhteessa ulkomaisiin verkkokauppoihin ja kotiinkuljetuspalveluihin.
Myös alkoholijuomien mainontaan ja markkinointiin liittyvä sääntely asettaa suomalaiset toimijat usein kilpailijoitaan heikompaan asemaan.
Panimoliitto tekee työtä sen eteen, että alkoholialaa koskevaa sääntelyä tarkastellaan tasapainoisesti ja laajasta näkökulmasta. Alkoholiasioita ei voida käsitellä vain kansallisesta näkökulmasta – EU-sääntely ja kansainväliset markkinat vaikuttavat yhä vahvemmin myös suomalaisiin toimijoihin. Siksi tarvitaan sääntelyä, joka on selkeää, johdonmukaista ja oikeudenmukaista – ja joka ottaa huomioon ihmisten valinnanvapauden ja terveyden.
