Panimoliitto kiittää mahdollisuudesta lausua virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan virvoitusjuomaveron korottamista sekä veropohjan laajentamista muun
muassa poistamalla pakkauskokorajoitukset vesiltä ja palauttamalla kiinteät juoma-ainekset
verotuksen piiriin. Lisäksi veroa porrastettaisiin sokeripitoisuuden perusteella kuuteen tasoon, ja
pakkaamattomat juomat sisällytettäisiin verotuksen piiriin.

Huolestuttavin asia esityksessä on korkea verotaso. Suomalaiset maksavat jo nyt virvoitusjuomistaan
korkeaa hintaa. Verojen korottaminen vaarantaisi kotimaisen tuotannon toimintamahdollisuudet sekä
kaupan merkityksen juomien jälleenmyyjänä.

Verojen kallistama hinta yhdistettynä yleiseen inflaatioon ja suomalaisten kykyyn kuluttaa eivät ole
omiaan kasvattamaan kansantalouden kokoa tai vakauttamaan veroilla kerättävää tulopuolta.

Investoinnit ja työpaikat

Kotimainen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää suoraan n. 3 800 henkeä, ja arvoketjussa on
kiinni yli 25 000 työpaikkaa. Alan tuotto pelkästään valmisteveroina on lähes 1,3 miljardia euroa.
Juoma-ala on kehittynyt ja kasvanut Suomessa maltillisesti. Suomalaisten varallisuuden ja
ostovoiman hitaasti kasvaessa olemme kulkeneet kohti yleiseurooppalaista kehitystä juomien
kuluttamisessa. Pakattujen juomien kulutus on kasvanut ja samalla tietoisuus omista valinnoista ja
niiden merkityksestä hyvinvoinnille on lisääntynyt.

Kulutetuista virvoitusjuomista yli 60 prosenttia on sokerittomia. Myös alkoholin kokonaiskulutus on
laskenut tasaisesti jo monta vuotta.

Kotimaisten tuotteiden hintatason merkitystä ei voi väheksyä. Koronapandemia opetti kuluttajat
tilaamaan myös raskaat juomatoimitukset suoraan kotiovelle ja loppukäyttäjälle on yhdentekevää,
onko juomapaketti lähtöisin Virosta vai Vantaalta. Hinta ratkaisee ja verotuotto jää valtiolta saamatta.
Virvoitusjuomien oston volyymien siirtyminen Suomen ulkopuolelle vaarantaisi tuhannet työpaikat ja
mahdolliset tulevat investoinnit. Kotimaisella teollisuudella ja sen elinvoimalla on turvallisten juomien
ja puhtaiden elintarvikkeiden osalta suuri merkitys myös huoltovarmuudelle. Muuttuvissa tilanteissa
ei koko Suomea kattavaa varastointia ja jakelua saada aikaan, jos sen annetaan itse aiheutetulla
kustannustaakalla heikentyä.

Hallitusohjelman tärkeä tavoite on turvata vakaa toimintaympäristö yrittämiselle ja investoinneille
ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä ja verotuksella. Myös elintarviketeollisuuden kasvulle ja
viennille on asetettu kovat tavoitteet. Virvoitusjuomien verotuksen korottaminen kuitenkin heikentäisi
sekä toimintaympäristön ennakoitavuutta että alan kykyä kasvattaa kannattavuutta ja vientiä. Siksi
Panimoliitto pitää esitystä hallitusohjelman tavoitteiden vastaisena.

Vero

Kaavaillussa mallissa verolla lyötäisiin reilusti lisää hintaa myös sokerittomille juomille ja vesille. Vero
olisi epäreilu suomalaiselle kuluttajalle sekä kotimaiselle tuotannolle ja teollisuudelle. Muille EUmaille se koituisi kilpailueduksi.

Veromuutoksen peruste vuonna 2023 on ollut terveysvaikutusten ohjaaminen, jota ei kuitenkaan ole
mitattu eikä arvioitu. Terveysvaikutukset on edelleen lakiluonnoksessa mainittuna – ilman perusteita.
Kohdassa sokerinsaanto on eritelty virvoitusjuomien sokerinsaannista ajantasaisia lukuja, ja niistä voi
huomata, että verosta on muotoutunut puhtaasti fiskaalinen. Terveysvaikutusten arvioinnin olisi
perustuttava tutkittuun tietoon, mutta niin ei nyt ole.

Lähes 50 prosenttia lisää veroa

Mikäli kaikki kaavaillut veronkorotukset toteutuisivat, olisi korotus veronkertymään 49 prosenttia, millä
olisi merkittävä vaikutus kuluttajan lopputuotteen hintaan. Virvoitusjuomaveroa maksetaan vuosittain
lähes 220 miljoonaa euroa, jonka lisäksi arvonlisäverotuotto virvoitusjuomaverosta on yli 30 miljoonaa
euroa.

Suomessa on myös ympäristön kannalta erinomainen pantti- ja palautusjärjestelmä. Järjestelmä ei
kuitenkaan ole halpa ja näkyy osaltaan lopputuotteen hinnassa. Pelkästään virvoitusjuomaverosta ja
panteista maksetaan siis arvonlisäveroina yli 100 miljoonaa euroa vuosittain. Nousseiden valmistusja kuljetuskustannusten myötä virvoitusjuomissa ja vesissä on muutenkin hintaan nostavasti
vaikuttavia elementtejä. Veronkorotukset olisivat kotimaiselle teollisuudelle myrkkyä.

Kaavailtu aikataulu haitallinen tuotannolle ja kaupalle

Veromuutosten seuranta ja siirtymäajat ovat välttämättömiä koko toimintaympäristöön vaikuttavan
veron osalta. Nyt niitä ei lakiluonnoksessa tarpeeksi huomioida.

Valmistava teollisuus ja kauppa sopivat 4–8 kuukautta aikaisemmin tulevista valikoimajaksoista
hintojen suhteen. Jos veromuutos tulisi voimaan kesken valikoimajakson (jolloin sovitut tuotteet
sovittuine hintoineen on jo toimitettu tai odottavat toimitusta kauppoihin), vero tarkoittaisi
valmistavalle teollisuuden valtiovallan asettamaa mielivaltaista kustannusta.

Teollisuuden todelliseen toimintaympäristöön vedoten korotuksia voitaisiin kaavailla tulevaksi
voimaan aikaisintaan 2027 vuoden alussa – tosin veron älyttömyyden huomioiden, mielellään ei
silloinkaan.

Virvoitusjuomat verotuksen lypsylehmänä

Virvoitusjuomaveroa on korotettu kuusi kertaa vuodesta 2011 ja sen määrä lopputuotteen hinnasta on
jo merkittävä. Nyt kaavailtujen korotusten myötä pelkästään valmisteveron osuus lopputuotteen
hinnasta voisi olla jopa viidennes. Samasta tuotteesta maksetaan arvonlisävero, myös
panttimaksusta, joka sekin nostaa kuluttajanhintaa.

Seurauksia verotuksen rakenteen muutokselle kuusiportaiseksi, muiden juoma-ainesten mukaan
ottamiselle ja verotasojen roimalle nostolle ei osaa tällä hetkellä kukaan arvioida. Näiden muutosten
tekeminen voisi olla vakava markkinahäiriö ja toimintaympäristön muuttuessa ilman vaikutusarvioita
myös tuhoisaa alan tuhansille työpaikoille.

Sokerinsaanto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2017 tehdyssä ravintotutkimuksessaan todennut, että
suomalaiset saavat 3–6 % kuluttamastaan sokerista virvoitusjuomista. Tuon tutkimuksen jälkeen

sokerillisten juomien osuus on entisestään pudonnut reilusti, ollen nykyisellään reilu kolmannes.
Tämäkin huomioiden on vaikea ottaa todesta ehdotetun rakenteen mukaisen veron terveysperusteita.
On myös huomioitava, että kaavailtu veromuutos rasittaisi merkittävästi myös vesiä, joiden juomisen
tärkeydestä ei etenkään näin kesähelteiden jälkeen ole kenelläkään kyseenalaistettavaa.
Sekä juomien kuluttajat että teollisuus ovat olleet edistyksellisiä erilaisten sokerittomien tuotteiden
kehittämisessä ja kysynnän kasvattamisessa. Muutos on selvä; virvoitusjuomien myötä saadut
sokerimäärät ovat romahtaneet.

Hallinnollinen taakka

Veron ehdotetut luokittelut erilaisiin juomatyyppeihin on sekava kokonaisuus. Pakkaamaton juoma
kuuluisi suunnitelman mukaan veron piiriin alimmalla tasolla, eikä kokorajoituksiaan ole. Onko silloin
hanalliseen juomasäiliöön laitettu vesi ja mintunlehdet virvoitusjuoma ja miksi sitä raskaammin kuin
esimerkiksi saman lounasravintolan maitoa? Kuivat juoma-aineet ovat veron piirissä, mutta
kahvinporot tai tee eivät. Veron rakenne on mielivaltainen ja syrjii muutaman tuotannonalan tuotteita.
Esitys lisäisi verovelvollisten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia muun muassa verojen
ilmoittamista varten tarvittavan tietojenkeruun, sisäisen ohjeistuksen ja tietojärjestelmämuutosten
vuoksi. Muutosten takia verovelvollisten olisi käytävä läpi tuotteidensa veronalaisuus, sovellettava
verotaso, valmistekirjanpito ja veroilmoittamisen järjestelmämuutokset. Vaikka esityksessä
käydäänkin läpi joitain muutostarpeita, niiden kustannuksista yrityksille ei sanota halaistua sanaa.

Unohtuiko sisäkauppa?

Virvoitusjuomavero on mielivaltaisesti valikoiva ja epäjohdonmukainen pistevero, jonka kantaminen
onnistuu täydellisesti vain suljetuissa talouksissa. Suomi on osa eurooppalaista sisämarkkinaa ja jo
nyt virvoitusjuomia tilataan ulkomailta edullisemman hinnan vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa virvoitusjuomaveroa ei ole – juomien hakemisen tai tilaamisen ei siis
tarvitse tapahtua kaukaa.

Verkkokauppa ja kotiinkuljetukset kasvavat koko ajan. Mikään ei siis estä kuluttajaa kääntymästä
halvemman myyntimaan valikoiman puoleen ja ostamasta virvoitusjuomansa tai vetensä sieltä, mistä
ne saa halvemmalla. Veronkanto virvoitusjuomien etämyynnistä ei tule koskaan olemaan järkevää
eikä julkishallinnon näkökulmasta kannattavaa – siksi suomalaisen verotuksen pitää olla
kilpailukykyinen muiden EU-maiden kanssa. Suomalaisen ei kannata tuhota suomalaisten
teollisuuden, tuotannon ja kaupan mahdollisuuksia kilpailla.

Yhteenveto

Suomalainen juomateollisuus on hyvä ja runsaslukuinen työllistäjä. Suomalaiset ovat myös tottuneet
juomaan Suomessa valmistettuja juomia. Kotimaisten juomien joukossa on kansainvälisiä
huippubrändejä, jotka voittavat kansainväliset makuvertailut mennen tulleen puhtaan veden, korkean
laadun ja valmistustarkkuuden ansiosta. Kuluttaminen on myös kääntynyt entisestään kohti
sokerittomia ja makeuttamattomia tuotteita, joista juomien nauttija saa myös iloa. Suomalaisten
kehittyvää valinnanvapautta sekä elämäniloa ei pidä verottaa kohtuuttomasti ja tärvellä epäreilulla
pisteverolla. Siksi Panimoliitto vastustaa verojen korotuksia ja arvostelee rakenteen syrjivyyttä.