Olut valmistetaan luonnon antimista
Olut on maailman ehdottomasti suosituin alkoholia sisältävä juoma. Suomessa nautituin olut on kansainvälisen valtasuuntauksen mukaisesti vaaleaa, kullankeltaista lager-olutta, mutta myös tummemmat ja tuhdimmat oluet ovat meillä löytäneet ystävänsä.
Kaikki oluen ainesosat ovat luonnontuotteita: mallas, humala, hiiva ja vesi.
Olut on mieto alkoholijuoma ja sellaisenaan monipuolinen ruoka- ja seurustelujuoma.
Alkoholittoman oluen suosio kovassa kasvussa
Viidessä vuodessa alkoholittoman oluen myynti on yli kolminkertaistunut. Vuodesta 2017 vuoteen 2022 myynti on kasvanut huimat 219 prosenttia. Alkoholittoman oluen boomi koettiin 2018, jolloin sen myynti nousi peräti 71,4 % edeltävästä vuodesta 2017.
Alkoholittoman oluen suosio lähti Yhdysvalloista, josta se rantautui Keski-Eurooppaan ja sitä kautta myös Suomeen. Kyse on hyvin vahvasta eurooppalaisesta trendistä. Suosion myötä sumalaiset panimot ovat alkaneet kehittää ja tuoda myyntiin yhä enemmän alkoholittomia oluita.
Taloustutkimuksen tutkimuksen (2022) mukaan alkoholiton olut on yhtä suosittua naisten ja miesten keskuudessa. Alkoholittomien ja mietojen oluiden ostajissa korostuvat pääkaupunkiseudulla asuvat ja ikäryhmistä 25-44-vuotiaat.
Olut on erinomainen ruokajuoma
Olut maistuu niin aperitiivina, pääruoan palanpainikkeena kuin kautta aterian. Oikein valittu olut saa monet ruokalajit parhaimmilleen, erinomaiseksi makuelämykseksi.
Aperitiiviksi ja makuhermojen aukaisuun sopii vaalea hyvin humaloitu pohjahiivaolut. Alkuruoan kanssa sopii usein kevyt lager. Pääruoan kanssa käytetään ruokalajiin sopivaa olutta: kalan ja siipikarjan kanssa kevyttä ja vaaleaa, ja lihan kanssa kenties tuhtia ja tummempaa olutta. Olut antaa siivet voimakkaalle makuelämykselle, mausteiselle ja tuliselle ruoalle, mutta maustaa myös hentoja makuja, kuten rapuja. Makea portteri jälkiruoan tai kahvin kanssa päättää hyvän aterian.
Oluen koostumus ja maku edesauttavat myös hyvän ruoan syntymistä. Olut kuohkeuttaa monet taikinat, kuten pannukakku- tai leipätaikinat, sekä sopii ruokiin, patoihin ja kastikkeisiin, esimerkiksi laakerinlehden, timjamin, mausteneilikan, inkiväärin ja maustepippurin makua korostamaan. Olutmarinadi edistää lihan mureutumista.
Perinteikäs pintahiiva
Pintahiivaoluiden historia ulottuu ajanlaskun alkuun. Portteri on vanhin Suomessa valmistettava pintahiivaolut.
Vehnäolut
Weizen on raikas kesäolut Etelä-Saksasta ja Itävallasta. Kristalli on nimensä mukaisesti kirkas vehnäolut ja hefe samea pullokypsytetty ja siksi hiivallinen vehnäolut. Tumma vehnäolut Dunkel Weizen voi olla kirkas tai hiivallinen. Belgiasta löytyy ns. valkoinen vehnäolut witbier, joka on yleensä maustettu korianterilla ja pomeranssilla.
Berliner Weisse
Kevyt kesäinen vehnäolut Berliinistä. Tarjoillaan usein vadelmasiirapin kera.
Lambic
Spontaanilla käymisellä, ilman puhdasviljelyhiivaa valmistettu vehnäolut Sennen laaksosta, Belgiasta. Raaka-aineena on esim. 60 % ohramallasta ja 40 % raakavehnää. Mausteet antavat oman värinsä ja makunsa olueen. Gueuze on maustamaton ja happaman makuinen. Miedompaa ja sokerilla maustettua “kansanversiota” kutsutaan Faroksi. Framboise on maustettu vadelmalla, kriek kirsikalla ja cassis mustaherukalla.
Stout
Voimakkaan värinen, musta ja paahtunut stout on tyypillisimmillään irlantilaista. Kuivahkolla ja vahvalla stoutilla on pitkät perinteet Brittein saarilla.
Portteri
Tumma, runsas ja hedelmäinen olut, joka usein on aika vahva. Olut on syntynyt alunperin Lontoon kantajien (eng. porter) tavasta sekoittaa stoutia ja paria eri alea. Portterilla on pitkät perinteet Englannissa, Baltiassa ja Skandinaviassa. Sitä valmistetaan myös pohjahiivalla.
Ale
Yleisnimitys brittityyppisille ja hedelmäisille tummille oluille. Alen alkoholipitoisuus vaihtelee miedosta (mild ale) hyvin vahvaan (old ale, belgialainen ale). Real ale kypsyy pubin kellarissa ja tarjoillaan tuopissa.
Bitter
Kuiva, brittiläinen ale, joka tarjoillaan yleensä tuopissa. Usein vahvasti humaloitu, väriltään kuparinruskea tai vaaleampi.
Trappist
Belgialaisten Trappist-luostarien valmistamaa vahvaa olutta. Muualla luostarit valmistavat “tavanomaisia” oluita.
Alt
Kuparinvärinen saksalainen ale, usein Düsseldorfissa pantu. Maultaan kypsän pehmeä ja voimakas sekä puhdas (saks. alt = vanha).
Kölsch
Kuiva ja hedelmäinen, Kölnin alueelle ominainen kultainen olut.
Sahti
Sahti on pääosin ohrasta ja rukiista valmistettu vahva olut, jonka väri vaihtelee keltaisesta tummanruskeaan. Sahdissa maistuu voimakas banaanin aromi ja usein fenolisuus. Sahti käytetään tavallisesti leivinhiivalla. Se on perinteinen ruokaisa juoma Suomessa ja Virossa. Sahti on yksi harvoista ns. alkuperäisoluista.
Miellyttävä pohjahiiva
Valtaosa maailmassa nautitusta oluesta on pohjahiivaolutta, nimenomaan lageria. Myös Suomessa se on eniten juotu oluttyyppi.
Lager
Lager on pohjahiivaoluiden yleisnimi ja yleisimmin nautittu olut maailmalla. Sen alkuperä on oluelle yleensä ottaen varsin nuori: se aloitti maailmanvalloituksensa vasta 1800-luvulla. Lager (saks. varasto) viittaa sellaisiin oluttyyppeihin, joiden varastokäyminen tapahtuu viileässä ja on siksi melko pitkä.
Light
Yleensä vaaleankeltainen amerikkalaistyyppinen lager, jossa on matala energia- ja usein myös alkoholipitoisuus.
Pils
Pilsner, pils tai pilsener on alun perin kotoisin Tsekin Pilsenistä (Plzen). Se on vaaleaa täysmallasolutta, joka on maustettu runsaasti humalalla ja jonka väri vaihtelee vaaleasta kullankeltaiseen. Pilsillä on vain vähän yhteistä miedoimpien suomalaisten oluiden kanssa.
Rauchbier
Saksalainen rubiininpunainen tumma olut, jossa käytetään pyökkipuun savussa paahdettuja ja kuivattuja maltaita. Valmistetaan etenkin Pohjois-Baijerissa.
Dortmunder
Saksalainen, Dortmundissa pantu olut, joka yhdistetään etenkin normaalia vahvempaan, vaaleaan export-tyyliin.
Wieniläinen, wiener
Punainen, kullanruskea tai tumman makeahko mallasmainen lager, joka on alunperin lähtöisin Wienistä. Suomessa tyyliä edustavat vahvemmat jouluoluet.
Märzen
Voimakas, tummahko ja melko vahva olut. Nimi juontaa juurensa alunperin maaliskuussa pantuun olueen, jota nautittiin aina syksyn Oktoberfestiin saakka. Näitä kutsutaan myös Oktoberfest-tyyppisiksi oluiksi.
Münchener-olut
Münchener-tyyppinen olut on tumma, maultaan maltainen lager, jota kutsutaan nimellä Dunkel. Etelä-Saksassa juotava Helles puolestaan on vaalean lagerin eteläsaksalainen miedommin humaloitu versio.
Bock
Saksalaistyyppinen vahva, joko tumma tai vaalea olut. Tarjoillaan erityisesti kylmään vuodenaikaan. Tupla- eli doppelbock on erikoisen runsasmakuinen, bockia vahvempi olut.
Näin järjestät onnistuneen olutpruuvin
Oluiden maistelu eli olutpruuvi on mukava tapa viettää iltaa ystävien kanssa. Jos olutpruuvin haluaa toteuttaa oikeaoppisesti, sen järjestämiseen tarvitaan oluiden ja innostuneen seuran lisäksi jalalliset lasit, pientä purtavaa, vettä sekä arvostelulomakkeet.
Oluita olutpruuviin voi valita monella eri tavalla. Yksi tapa on valita kaikki maisteltavat oluet yhdestä oluttyylistä, esimerkiksi kuusi kappaletta porttereita, bock-oluita, lagereita tai vehnäoluita. Toinen tapa on maistella eri oluita laidasta laitaan, jotta oppii koko olutmaailman valtavan kirjon.
Muistiinpanovälineet on hyvä varata pöydälle, jotta kaikki pruuvilaiset voivat kirjoittaa arvionsa ylös. Pruuvissa voidaan myös esimerkiksi kilpailla leikkimielisesti siitä, kuka tunnistaa olutlaatuja eniten.
Olutta maistellaan jalallisista laseista, jotta lasin jalasta voi ottaa helposti kiinni ja pyöritellä lasia kädessä. Lasin suun tulisi mieluiten olla yläosasta sisäänpäin kaareutuva, sillä sellainen muoto kerää aromit. Viinilasit sopivat touhuun mainiosti. Oluen kaatamiselle on oma jipponsa: olut kannattaa kaataa lasiin reippaasti, jotta se kuohuu ja juoman tuoksut pääsevät vapautumaan.
Maisteltavaa olutta arvioidaan ensin värin perusteella. Kun olut on kaadettu lasiin, lasia voi pyörittää hieman ja katsoa valoa vasten, miltä juoman väri näyttää.
Oluen maku syntyy monesta asiasta, mutta aloittelija voi yrittää etsiä oluesta tiettyjä perusjuttuja. Ensin voi kokeilla löytää maltaan maun. Onko se makeaa vai pehmeää? Maltaalle vastapainoksi löytyy humalan katkeroa, se on ikään kuin oluen selkäranka. Oluita maistellessa olut kuuluu kulauttaa kunnolla alas, sillä vasta nielaisun jälkeen voi huomata tiettyjä makuja.
Halutessaan maistelun lomassa voi syödä jotakin pientä. Esimerkiksi suolakeksit, patonki ja pähkinät voivat olla hyviä naposteltavia. Tarjolle ei kannata laittaa vahvoja makuja, vaan tarkoituksena on, että suupalat neutralisoivat maisteluiden lomassa makuaistia. Ja vesikannu kannattaa myös varata pöytään.