Suomalaisen elämästä tulee entistä kalliimpaa
Hallituksen budjettiriihessä tehdyt päätökset nostavat suomalaisen elinkustannuksia. Erityisesti alkoholiin ja virvoitusjuomiin kohdistuvat veronkorotukset osuvat jokaisen arkeen ja syövät ostovoimaa.
Korotetut verot päivittäisiin kulutushyödykkeisiin, kuten pullotettuun veteen, virvoitusjuomiin ja oluisiin, nostavat elinkustannuksia. Kun korotukset siirretään lopputuotteisiin, hinnat voivat nousta pahimmillaan yli 10 prosentilla.
Virvoitusjuomavero – vesi pesuveden mukana
Virvoitusjuomaveroon on jo aiemmin tehty muutoksia. Kuusiportainen, sokerimäärään perustuva verojärjestelmä on heikoin perustein tarkoitettu vähentämään suomalaisten sokerinsaantia.
Verolla ei ole enää terveysperustetta – ei varsinkaan massiivisten korotusten myötä. Suomalaisten sokerinsaannista vain häviävän pieni osa tulee virvoitusjuomista, ja kulutustottumukset ovat muutenkin muuttuneet: jo yli 60 % virvoitusjuomista ostetaan sokerittomina.
Uudistuksen kanssa samanaikaisesti päätetyt korotukset tarkoittavat lähes 50 prosentin lisäystä valmisteverokertymään, joka on jo nyt 220 miljoonaa euroa. Suomen valtio verottaa jopa vettä. Eniten korotuksista kärsisi puolentoista litran vichypullo, jonka hinnasta 34 % muodostuisi verosta.
Hölmöläisten peitonjatkamista
Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on laskenut tasaisesti jo 20 vuoden ajan. Silti hallitus haluaa sekä korottaa tiettyjen alkoholijuomien valmisteveroa että sitoa kaikki muut alkoholin verotasot indeksiin, jolloin Verohallinto voisi nostaa veroja joka vuosi automaattisesti.
Alkoholivero on haittavero, jonka tulisi perustua terveyden edistämisen tavoitteisiin, sillä se rajoittaa sekä elinkeinon että yksilön vapauksia. Kun nämä perusteet katoavat, veroa ei pidä sitoa automaattiseen korotusmalliin, vaan muutosten on perustuttava harkintaan ja poliittiseen ohjaukseen.
Alkoholiveron korotus on lisäksi regressiivinen vero, josta vähätuloiset maksavat suhteellisesti eniten.
Veronkorotusten myötä Suomi vahvistaa ylivoimaista ykkösasemaansa alkoholin verottajana Euroopassa. Toisena tulee Ruotsi, jonka verotaso on vain hieman yli puolet Suomen tasosta. Korkea alkoholiverotus lisää entisestään alkoholin matkustajatuontia ja etäostoja, joista ei makseta alkoholiveroa. Tämä kasvattaa Suomen veromenetyksiä ja syö käytännössä kaikki veronkorotusten tuottotavoitteet.
