Vastuullinen ja kohtuullinen alkoholinkäyttö korostuu korona-aikana

20.04.2020

Koronavirusepidemia on merkinnyt Suomessa jo yli kuukauden mittaista poikkeustilaa, mikä on herättänyt huolen suomalaisten jaksamisesta. Eristäytyminen sekä työhön ja talouteen liittyvät huolet lisäävät stressiä. Osa on hakenut siihen helpotusta päihteistä, jotka liiallisesti ja vastuuttomasti käytettynä johtavat monenlaisiin ongelmiin.

Koronaepidemian seurauksena maaliskuussa voimaan astunut poikkeustila on myös herättänyt pelkoa alkoholin vähittäismyynnin mahdollisesta kasvusta, sillä valtaosa Suomessa ostetusta alkoholista käytetään kotioloissa. THL:n mukaan viime vuonna muualla kuin ravintolassa nautitun alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta oli 71 prosenttia.

Poikkeustilassa alkoholin juominen on siirtynyt yhä enemmän koteihin ravintoloiden sulkeuduttua. Alkon mukaan viinien myynti kasvoi maaliskuussa. Sen sijaan panimoteollisuuden valmistamien mietojen alkoholijuomien kokonaismyynti ei Alkossa eikä vähittäiskaupassa ole kasvanut.

Erityisesti juominen lisääntyy perheissä, joissa sitä käytetään muutenkin runsaasti. Päihdeongelmaan liittyy lähes aina tunnesääntelyn vaikeus ja nyt, kun stressitaso on korkea, se myös synnyttää ylilyöntejä entisestään. Poliisin mukaan esimerkiksi kotihälytysten määrä on noussut, ja pääasiallinen syy perheväkivaltaan on alkoholin väärinkäyttö. Vanhempien välinen väkivalta koskettaa aina myös lasta.

Myös lomautus, työn menetys tai pelko yrityksen kaatumisesta ahdistavat. Joillain alkoholiongelmaisilla työ on ollut ainoa juomista rajoittava tekijä, joten lomautus tai etätyö voivat johtaa vastuuttomaan käyttöön. Poikkeusaikana riskejä ovat myös yksinäisyys ja eristäytyminen.

THL:n tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien, mikä on erittäin myönteinen kehitys. Alkoholin aiheuttamia kielteisiä seurauksia ei missään nimessä voi aliarvioida, mutta selvästikin suomalaiset osaavat juoda vastuullisemmin ja kohtuullisemmin kuin aiemmin.

Väheksyä eikä unohtaa voi myöskään matkustajatuontia, johon liittyy erityisesti alkoholin suurtuonti ja halvempien juomien hamstraus. TAK:n tutkimuksen mukaan Viron ja Suomen välisillä laivoilla matkustavien suomalaisten alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi viime vuonna 26 prosenttia, vaikka laivamatkoja tehtiin aiempaa vähemmän. Mietojen juomien tuonti kasvoi lähes 40 prosenttia.

Syynä on alkoholijuomien merkittävä hintaero, sillä joka kolmas ilmoittaa halvemman alkoholin olevan ainoa tai merkittävä syy matkustaa Viroon. Suomen alkoholivero on yli kaksinkertainen verrattua Viron alkoholiveroon.

Suomen valtiolle matkustajatuonnin kasvu tarkoittaa, että alkoholiveron tuotoista jää saamatta satoja miljoonia euroja. Sen sijaan alkoholin yksilölle ja perheille aiheuttamien ongelmien hoito ja kustannukset jäävät Suomen valtion ja veronmaksajien kontolle. Sitten kun laivaliikenteen rajoitukset poistuvat, matkustajatuonnin kehitystä onkin seurattava erityisen tarkasti.

Perheissä, joissa on ollut päihdeongelmia jo ennen koronaa tai joita poikkeuksellinen aika synnyttää, voi aiheuttaa pitkäkestoisia ongelmia. Niiden voittamiseen tarvitaan riittävien palvelujen saanti niin yksittäiselle ihmiselle kuin koko perheelle.

Myös panimoala tunnistaa ja ymmärtää hyvin ristiriitaiset tunteet ja huolet, joita tämänhetkinen tilanne herättää. Mutta ennemmin kun syytämme asiasta yksittäisiä tuotteita tai niiden saatavuutta, meidän tulisi puuttua pahaa oloa aiheuttaviin juurisyihin, joita korona-aika korostaa.

Vaikka vetäisimme kaikki alkoholia sisältävät juomat pois vähittäistavarakaupoista tai nostaisimme niiden hintaa merkittävästi, emme kykenisi ratkaisemaan pohjimmaista ongelmaa eli ihmisen pahaa oloa. Siihen tarvitaan yhteiskunnan laajempia toimia, kuten moniammatillista tukea, matalan kynnyksen palveluita ja tuloksellista päihdekuntoutusta.

Riikka Pakarinen, toimitusjohtaja

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto